Perjantaina oli taas vapaapäivä ja suuntasimmekin koko porukka metsään Minin ultran jälkeen. Utrassa näkyi hyvin kehittyneitä pentuja joiden määrä on edelleen 'hämärän peitossa' eli arvio 5-8 pentua. Mokkulat olivat jo niin isoja että minäkin erotin sydämen sykkeen!! Ihanaa mitsusta on ihan oikeesti tulossa äiti!
Ajatuksena oli että teen Minille ja Bonolle jäljet ja sit pääsee porukka lenkille. Makkaraa oli kuitenkin mukana niin paljon että hilpasin sitten myös pikkutytöille lyhyet makkarajäljet. Ekana pääsi Yana kokeilemaan elämänsä ekaa kertaa nenän käyttöä... No sehän oli tietenkin intona kun tajusi että makkaraa kasvaa maassa :) Meno oli kuitenkin niin vauhdikasta että suurin osa makkaroista jäi syömättä, mikä ei haittaa minua, pääasiahan on että nenä pysyy maassa ja homma hoituu! Hilma tuli seuraavaksi ja sitä selvästi haittasi muiden möykkä autossa, Hilma oli ilmeisesti sitä mieltä että kun täällä ollaan ennen lenkkeilty niin miks nyt pitäis tehdä jotain yksin?? Nenä kuitenkin meni maahan ja palkka löytyi, seuraavalla kerralla hilmiksen jälki on kauempana autosta... Näpsä laitto nenän maahan jo asfaltilla :) se muistaa syksystä mikä on homman nimi. Vauhti ja veto aikamoiset silti nenä pysy jäljellä ja palkka löytyi. Se ei toki neidille kelvannut vaan sen piti lähtä laukkaamaan mun paluujälkiä! No ihan miten neiti haluaa, palkatkoon itsensä ajamalla vähän lisää jälkeä...
Mini meni ihan vanhasta muistista, otti kyllä lyhyesti takajäljen janalla, mutta sit alkoi sujua ja se ilmas kaikki 5 keppiä ja jopa söi jäljen päässä olleen lihaköntin!! Bono otti janan normaalisti(villi laukka ja äkkipysähdys jäljen kohdalla) kulmat hienosti ja ekalla kepillä ilmasu, siihen ne ilmasut sit jäi, sitä taas selvästi häiritsi kun annoin kepillä makkaraa ja kehuja. Se vaan haluis päästellä menemään ja selvästi jälki oli sille liian lyhyt. Palkkana oli pallo ja se olikin miljoonasti parempi kun makkarat. Pallo kyllä jo hukattiin metsään kun sitä heittelin ja niin Bono sai vähän esine-etsintää samalla :)
Illalla revin sitten suurimmat havut elukoiden pöksyistä ja vähän karstasin Näpsän tukkoja(piha oli ihan karvassa :)) ja siinähän ne oli sit valmiita näytille. Kauheesti ei jaksanut panostaa...
Lauantaina klo.6.15 Hanna ja Loru hurauttivat pihaan ja me käännettin Scudon nokka kohti Vaasaa. Perillä oltiin ihan liian aikasin (älkää uskoko google mapsin aikatauluja!) mutta saatiinpahan auto mukavasti parkkiin ja kamat&koirat sisälle. Hilma on ollut kovasti 'epäsosiaalinen' mun kanssa, se ilmeisesti puolustaa mua... Vieraan kanssa sitä saa silitellä ja katsoa hampaat mutta ei sillon kun se on mun kanssa! Mietin siis voinko viedä sitä kehään, en toki halunnut nollaa murinan takia. No Hilma yllätti kaikki positiivisesti, sillä ei ollut mitään hätää, kenellekkään ei tarvinnut murista ei edes vieraille koirille. Joten kun Bono oli hienosti valittu parhaaksi urokseksi tempaistiin pikkutytöt häkistä ja suoraan kehään. Tosi fiksua :D Näpsä riehu kun pieni eläin ja niin myös Hilma. Hilma anto hienosti tuomarin katsoa hampaat ja muutenkin tutkia, mutta seisomisesta ei meinannut tulla mitään. Eihän toi raukka tajunnut mitä olis pitänyt tehdä kun ei olla koskaan harjoteltu, mun moka!!! Näpsä, vanha kehä kettu, ei ollut paljon parempi! Sillä oli kamala meno päällä ja seisominen oli kertakaikkiaan TYLSÄÄ! Tuomarilla oli ihan selkeä linja, se joka ei ollut turkissa sai EHn eli molemmat tytöt Eh Näpsä 2. ja Hilma 3. Ei kuitenkaan yhtään hullummin kumpikaan ei ollut todella näyttelykunnossa. Saa nähdä kuinka raadolta Näpsä näyttää PK-tapahtumassa :(
1 kommentti:
Hyvä Hilmiis!!! Ja Näpsä! :D
Lähetä kommentti